Jaa elämästä,... -
Tuli mieleen kun tossa kuuntelin
musiikkia että elämä on joku Läpikulkumatka tullaan jostain ja ollaan
täällä ja jatketaan taas jonnekin.
Tai sitten Elämä syntyy
syntymässä ja päättyy kuolemassa eikä ole mitään muuta sen ohitse. Jaa
en tiedä, ei ole muistoja tai kokemuksia mistään muusta.
Paljon monet yrittää väittää kaikkea muuta mutta mulla ei ole kokemusta.
---------
Toisaalta
jos elämä ja kaikki kokemus päättyy kuolemaan niin en nyt varsinaisesti
sitä pelkää mutta herättää se vitutuksen tunteen. tuntuis niin turhalta
koko touhu sitten. Ja epäoikeudenmukaiselta vaikka se oiskin kaikkien
osoite.
---------
Ja vielä,...
Jos elämä tosiaan
on vain kuolemaan johtava eikä sen jälkeen ole mitään niin miksi ei
sitten voisi koko elämäänsä vain naida koska silloin tulee hetkellinen
tunne että on yhteydessä toiseen ihmiseen ja juoda ja käyttää huumeita
silloinkin tulee illuusio siitä että on yhteys. muutoin on tunne että
on irrallaan muista ihmisistä.
Mutta naida ei voi kun kukaan ei
nai mun kanssa tai ne jotka nais niin ne ei mulle kelpaa ja ne jotka
mulle kelpaa niin mä en kelpaa niille. ja toisaalta siinä saattaa nahat
palaa.
Huumeista ja viinasta sitten että mistä rahoitus??????
Niitäkin pitäis sit olla koko ajan.
Joku
puhuu että joutuu kohtaamaan todellisuuden mutta mä oon pohtinut että
monet tarkoittaa todellisuudella sitä elämän vittumaista puolta.
Mitä se todellisuus on???
Ja miten tämän elämän sitten kuluttaa jos ei voi koko ajan naida ja käyttää huumeita ja olla jurrissa???
Roikkua Netissä loppuun asti??? Narisemassa kun vituttaa "Todellisuus."
---------
lauantai, 21. huhtikuu 2007
Kommentit